maanantai 29. elokuuta 2011

Pahiksia joka puolella!

Helsingistä lähteviä kaukojunamatkustajia on nyt kuulutuksin kehotettu pitämään tavaroistaan huolta romanirosvojen varalta. Enää ei ole asiaa jättää takkia naulaan, eikä mummojen ole syytä antaa vieraiden nostaa kassejaan ylös säilytystilaan. Parempi pitää tavarat visusti sylissä ja mulkoilla epäilevästi kaikkia ja kaikkea. Parempi olla fiksu. Fiksut eivät joudu ryöstetyiksi.

Tämä nainen ei ollut fiksu.

Kaikki tietävät, että on aika tyhmää kävellä esim. steissin läpi lompakko takataskussa, koska tottakai se viedään. Samalla tavoin on aika failure in life jos ei osaa katsoa laukkunsa perään, kun menee junaan. Fiksu nainen ei kävele Kaisaniemen puiston läpi aamuyöstä, senkin kaikki tietävät. Kannattaa myös hieman varoa niiden mikroshortsien kanssa, jos lähtee Helsingin yöelämään. Ja aikamoinen idiootti on sekin, joka erehtyy katsomaan ihmisiä silmiin Kontulan ostarilla. Puukostahan siinä tulee. Oma vika.

Uhrin syyllistäminen on helppo tapa käsitellä pahaa maailmaa silloin kun rikollisella ei ole kasvoja. Samaten kun tuntuu ettei itse voi ongelmalle mitään, niin pelon maantiede on houkuttelevaa hyväksyä luonnonlaiksi.

Pelon ilmapiiri kuitenkin ruokkii itseään. Pahaa mainetta keräävät paikat eivät olisi niin pahoja, jos ihmiset vain kohtelisivat niitä neutraalisti, eivätkä itse paisuttaisi pahaa leimaa. Tietysti puiston läpi oikaistessa voi käydä huonosti, jos kerran kukaan muu ei uskalla sinne tulla häiritsemään. Ja jos rauhalliset ihmiset muuttavat pois lähiöstä muutaman nilkin aiheuttaman pahan maineen vuoksi, niin siitä maineesta tulee yhä enemmän todellisuutta. Pahuus elää pahuuden pelosta.

Paha tyttö.

Mutta siis häh, pitäisikö ihmisten sitten istahtaa junaan rentona varkaista piittaamatta, tai kulkea rautsikalla reteästi lompakko missä huvittaa? No kyllä! Jos käy paska mäihä niin sitten käy, mutta ei siihen tarvitse nöyrtyä, että kulloisetkin pahantekijät määrittelevät missä on luonnollista kaikkien pelätä. Jos on ongelmia, niin parasta on jos niihin onnistutaan puuttumaan samalla kun ei anneta inhottavan ilmiön rajoittaa elämää. Rikoksiin sopeutumalla rikokset lopulta hyväksyy.

Kuinkahan moni on viimepäivinä jättänyt skootterinsa himaan? Ei siinä, kyllähän liikenteessä oikeasti loukkaantuu aika moni jatkuvasti... Mutta sitten on tietysti ne raiskaajat, kaappaajat ja tappajat, jotka vaanivat Suomen turvattomilla teillä! Hesarin kaikkitietävillä kommenttipalstoilla (joita ei pidä lukea, i know, oma mokani) kadonnutta Karoliinaa ja tämän vanhempia on ehditty jo syyttää kaikesta mahdollisesta tyhmyydestä ja typerästä huolimattomuudesta, lukuunottamatta liian paljastavaa ajovaatetusta, koska vaatteita ei juuri ole artikkeleissa mainittu.

On se vaan hölmöä elää kun maailma on niin vaarallinen.

Lastensaduissakin opetetaan, ettei ole muuta pelättävää kuin pelko itse. Pelkäämällä missaa paljon kivaa ja hysteeristä pelkoa on jo aikojen alusta osattu käyttää hyväksi vallan keskittämiseksi ja kaikenlaisen evil shitin aikaansaamiseksi. Mitä hyötyä minkään pelkäämisestä on koskaan ollut?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti