lauantai 10. syyskuuta 2011

Naurettavat varkaat

Jokin aika sitten avauduin siitä kuinka rikokset ajavat ihmisiä ensin sopeuttamaan omaa käyttäytymistään ja sitten syyllistämään uhreja, sekä lopulta hyväksymään rikokset osaksi alueen tai ajan arkea.

Koska ongelmien kieltäminen ja tavaroitten uhmakas pitäminen varkaiden ulottuvilla ei ehkä kuitenkaan loppupeleissä ole aina voittajan ratkaisu, niin rupesin miettimään mikä oikein olisi se paras tapa suhtautua vaikka nyt näihin lisääntyneisiin varkauksiin.

Ainahan voidaan sopeutua ja toivoa että poliiseille annetaan varoja ja keinoja siivota ongelma, TAI SITTEN voitaisiin kääntää asetelma päälaelleen ja luoda pelon ilmapiiri rikollisille itselleen! Siihen ei suinkaan tarvittaisi mitään aseistettuja natsipartioita, vaan ainoastaan kollektiivista tahtoa pieneen viattomaan hauskanpitoon. Turhan väkivaltaisella lainvalvonnalla ei saada aikaan kuin väkivaltaisempia rikollisia. Oleellista on nöyryytys.


Varsinkin taskuvarkaille voisi järjestää vaikka mitä häiritsevää jäynää vaikka feikkilompakoiden muodossa. Mitäpä jos varkaiden puijaamisesta onnistuttaisiin tekemään uusi kansanhuvi ja stadi olisi täynnä kulkijoita, joilla takataskusta törröttävä lompakko pitäisikin sisällään vain räjähtävän väripanoksen, tai korviasärkevän raiskaushälyttimen. Varmasti mukavia yllätyksiä varkaalle, availlessaan saalistaan siinä rautsikan kulman takana.

Joku voisi kehittää pyörään satulan, joka purskauttaisi päälle istuessa väriainetta ympärilleen. Sitten Helsinki voisi järjestää kaupungille muutaman tällaisella satulalla varustetun Jopon odottamaan epäonnisia varkaita.

Jostain kirkkaan pinkistä ja vaatteet pysyvästi tahraavasta väristä tulisi varkaiden tunnusmerkki Helsingissä. Kaikki tietäisivät heti mistä on kyse. Rosvon nöyryyttävä karkumatka pinkkinä hohtavan haarovälin kanssa olisi suurta hupia ohikulkijoille ja päätyisi hetkessä Youtubeen.



Jatkuva nöyryytetyksi tuleminen ja tyhjin käsin jääminen levittäisi pikkuhiljaa epävarmuutta ja pelkoa rikollisten suuntaan. Taskuvaras rupeaisi lupaavan lompakon nähdessään automaattisesti epäröimään ja kelailemaan mitä metkuja voisi mahdollisesti olla luvassa. Nykyään kun omaisuusrikoksilla on enenevässä määrin kansainvälinen luonne, niin epävarman ja nöyryyttävän kohteen maine voisi saada monet rikolliset hakeutumaan mieluummin vaikka Ruotsiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti