Jännä kaupunki

Koska Mötley Crüen keikan piraattikatsomoon ei tarvittukaan istumisalusia, luin Puoli kaupunkia -lehden jälkeenpäin junassa. Onneksi näin, sillä siinä oli jännä artikkeli Helsingin kadunnimistä. Innostuin sen pohjalta myös googlettamaan kaupungin nimistöä.

Uudemmilla asuinalueilla on yleensä vain joku tietty teema, kuten Puksussa säveltäjät, jonka mukaan teitä nimetään, mutta välillä löytyy kuriositeetteja, joiden taustalta löytyy yleensä aina joku tarina. Esim. Tapaninvainiosta löytyy Papukaija Zagulan polku, joka on nimetty vuonna 1950 edesmenneen varakkaan leskirouva Multanovskajan lemmikin mukaan. Papukaija niitti naapurustossa kuuluisuutta handlaamalla perusviheltelyn lisäksi sekä kiroilun, että koiran käskyttämisen.

Malmin kuvalehti

Erityisesti keskustan vanhojen alueiden nimistölle löytyy kaikille taustansa, vaikka ne tapaavatkin kertoa enemmän historiasta kuin hauskoista pikkujutuista. Tosin esim. Tehtaankatu on saanut nimensä sen varteen kaavailluista tehtaista joita ei ikinä rakennettukaan.

Suomelle kiltti tsaari Aleksanteri I kieltäytyi jalosti 1800-luvun alussa kun Helsinki tarjosi hänelle nimikkokatua. Sen sijaan hän nimesi tarjotun kadun Unioninkaduksi ystävyyden merkiksi. Tämä ei kuitenkaan lannistanut nöyriä alamaisia, jotka odottivat Allun kuolemaa ja ristivät sen jälkeen yhden kaupungin pääkaduista Aleksanterinkaduksi.

Samaisen miehen lähisukulaisten mukaan on nimetty myös mm. Mikonkatu ja Liisankatu, mitä ei käännetyistä nimistä ehkä ihan heti tulisi ajatelleeksi.

Tsaarin suvun palvonta alkoi suunnilleen heti Venäjän valloitettua Suomen, mutta sen sijaan Ruotsin vallan aikaisia nimiä alettiin mehustella vähän jälkijunassa; 1900-luvun alussa. Jostain syystä tämä tribuutti päätettiin toteuttaa juuri Kallion nurkilla: Kustaa Vaasa, Fleming, Kaarle, Sture, Brahe, Torkel...

Kustaa olisi taatusti ylpeä.

Kallion nimistöön liittyy muutenkin kaikkea jännää. Erityisesti Hakaniemen ympäristössä on ollut monta hämmennyksen aihetta. Ensinnäkin, mikä edes on Hakaniemeä? Ilmeisesti sekä kaikki että ei mikään: Hakaniemellä ei ole rajoja, eikä mikään alue periaatteessa ole vain Hakaniemeä. Haka tarkoittaa laidunmaata, joten näillä nurkilla ovat joskus lehmät märehtineet. Sen sijaan Merihaan "haka" tulee kenties jostain muusta, koska sen paikalla on alunperin ollut ainoastaan Pannukakku-niminen saari.

Pitkänsillan pohjoispuolelta alkavan Siltasaaren nimi on toisinaan hämännyt, ja nyt kun otin asiasta selvää, niin saarihan sekin on tosiaan ollut. Nykyisen Hakaniemen torin paikalla on vellonut Töölönlahteen katkeamatta ulottuva salmi. Pitkänsillan nimikään ei tule legendaarisesta kuilusta Kallion duunarien ja Krunikan porvarien välillä, vaan se on ollut Siltasaaren kahdesta sillasta se pidempi. "Pikkusilta" johti saaresta pohjoiseen, nykyiselle Hämeentielle.

Dösäpysäkkien mainostauluissa on alkanut näkymään näitä "skannaa tämä puhelimellasi ja näe video/lataa ohjelma"-tyyppisiä juttuja. Ehkä joskus vielä panostetaan ja laitetaan katukyltteihin skannattavat tarrat, joiden kautta voisi nähdä mistä nimi on peräisin ja kokea palasen kaupunkihistoriaa. Jeee, jännnnäää!