Joillekin unet avautuvat hiljalleen päivän aikana, mutta ainakin minun on pakko kirjoittaa uni (tai unet) ylös ensimmäisenä asiana mitä herättyäni teen, jos haluan sen jäävän muistiin. Aluksi ehkä palautuu mieleen vain palasia, mutta kun aloittaa muistelun heti, tavoittaa unesta yleensä hämmästyttävän paljon. Unipäiväkirjan täytyy olla kirjoitusvalmiina sängyn vieressä, sillä jos joutuu nousemaan vaikka etsimään kynää tms. niin unimaailma alkaa jo romahtaa kasaan.
Nukkuminen ei ole kellään yhtäjaksoista, vaan se koostuu useasta pienemmästä syklistä. Jokainen sykli pitää sisällään useamman erilaisen univaiheen, joista viimeisessä eli REM-vaiheessa yleensä nähdään varsinaiset unet. REM-vaiheen jälkeen seuraa tavallisesti hetkellinen herääminen (jota ei aamulla muista), sekä vajoaminen takaisin uuden unisyklin alkuun.
Yön ensimmäinen REM tulee siinä 70-90 minuutin jälkeen nukahtamisesta ja kestää viidestä kymmeneen minuuttia. Sitten pitää venailla saman verran seuraavaa. Yön edetessä muiden univaiheiden pituus lyhenee sykli sykliltä ja REM:n pituus kasvaa. Siksi suurin osa unista nähdään aamulla.
Tästä voi myös päätellä, että jos nukkuu pitkään, näkee elämässään huomattavasti enemmän ja pidempiä unia, kuin vähän nukkuvat. Kerrankin jotain iloa siitä, että tarvitsee sen 9h unta kun jotkut heräävät luonnostaan kuuden tunnin jälkeen pirteinä uuteen päivään (sitten kun vielä oikeasti nukkuisi sen verran...).
Aika myöskin kuluu unessa aivan samaan tahtiin kuin tosimaailmassa. Minuutti unessa vastaa minuutin makaamista sängyssä, eli alkuyön unet todella jäävät pikaisiksi käynneiksi. Jos haluaa tehdä unessaan jotain mukavaa, niin aikaa ei kannata tuhlata esileikkeihin.
Sääli sinänsä. Olisi mukavaa jos unimaailmaan voisi halutessaan jäädä lomailemaan pitkäksikin aikaa.
Unipäiväkirjaan kannattaa kirjoittaa unistaan ylös kaiken mahdollisen mitä pystyy. Ajatuksiaan, tunteitaan, aistimuksiaan, tekemisiään, ympäristön pienimpiäkin yksityiskohtia. Kaikesta voi olla hyötyä seuraavassa analysointivaiheessa.
Rupean kokeilemaan sitä seuraavaa vaihetta, kunhan ensin vielä saan jokusen unen ylös. Hurjaa että jo pelkästään päätös unien kirjaamisesta näyttää parantavan kykyä muistaa niitä. Tässä vaiheessa muistan aina vähintään yhden unen per yö.
Pieni vinkki, ala vetää d-vitamiinia niin unet on sekopäisiä ja muistat ne paremmin. Ainakin itselläni toimii.
VastaaPoistaVai deetä. Oon kuullut, että B12-vitamiini vois aiheuttaa sekopäisiä unia ja siitä on tavallaan kokemustakin:
VastaaPoistaKerran b12 övereissä heräsin keskellä yötä ja hallusinoin mustia kissoja ympäri huonetta, jotka kaikki hiipi kohti. Se ei tosiaan ollut enää varsinaisesti unta kun olin jalkeilla. Ehkä valveunta? Joka tapauksessa spooky shit potenssiin sata.
En tiedä oliko tällä sun plokikirjoituksella jotain vaikutusta, mutta viime yönä näin selväti 3 eri unta. Menin nukkumaan joskus 2230 aikoihin ja ensimmäisen kerran "heräsin" joskus 03 aikoihin. Tuolloin muistin suht. selkeästi näkemäni unen. Seuraavan kerran säpsähdin hererillä jossain vaiheessa ja olin nähnyt toista unta, sekin muistui mieleen. Viimeinen herätys tapahtui 0620 jolloin olin vielä nähnyt lyhyen kolmannen unen, jonka muistin herättyäni. En muistanut siis edellisiä unia, muistin vaan nähneeni kolme eri unta.
VastaaPoistaNyt kello 0921, en muista enää yhdestäkään unesta.
Sen verran sekava edellinen kommentti oli, että pieni selvitys on paikallaan. Kerrallaan muistissani siis pysyi vaan yksi uni.
VastaaPoistaPitäisikö harkita unipäiväkirjaa?
Kantsii harkita unipäiväkirjaa jos haluaa muistaa unia tai treenata selkounia. Pelkästään se, että tottuu pitämään päiväkirjaa on mun mielestä parantanut ylipäätään unien muistamista.
VastaaPoistaItse nukuin viime yönä sellaset 10h ja muistan samaan tapaan nähneeni yön aikana eri unia, mutta eihän niiden sisältöä tosiaan muista enää jos on nukahtanut heti perään uudestaan.
Aivan viimeiseksi onnistuin aamulla pääsemään vahingossa selkouneen, mikä oli taas hiton siistiä. Havahtuminen vain tapahtui ahtaassa hississä, jossa ei ollut muuta ihmeteltävää kuin seinän materiaali ja oma kuva peilissä. Yritin turhaan manifestoida ihmistä sinne. Kun tulin hissistä pois, niin tajusin kohta herääväni ja sitten avasin silmät. Ihan mieletön fiilis jäi.
Hei unimies...tää blogi on kuollut.
VastaaPoistaJussi Parviainen päivittää blogiaan sairaalastakin ja se pistää sinne vaimonsa pimppalooran kuvii...thats it.
Koht Joutonotko toivon mukaan palaa ja saa oikeen kunnol avautuu. I need my internet psykiaatriil!
"Tyhjä ei ihmisillä täyty." -Jussi Parviainen
BJ Flipping OUT!
Älkää ihmiset aloittako blogia. Joudutte vastuuseen kaikenlaisten sekopäiden mielenterveydestä.
VastaaPoista