Olympic skill lvl: Asian

Olympialaisia on aina hauska tsiigailla, vaikka kotimaan edustajat kuuluvatkin ilmeisesti siihen porukkaan, joka on lähtenyt kisoihin aikomuksenaan menestymisen sijasta lähinnä harjoittaa haureutta olympiakylän nurmella.

Normaalisti en urheilua katso oikeastaan ollenkaan, mitä nyt Suomen ratkaisumatsit lätkän mm-kisoissa. Kai olympialaisissa on vaan jotain sellaista suureellisuutta ja glooriaa, mikä jaksa viehättää neljän vuoden väliajoin. Onhan se siistiä: kaikkialta maailmasta Syyriaa ja Pohjois-Koreaa myöten tulee kauhea kasa väkeä kisailemaan ja pitämään hauskaa. Kaukana ovat talouskriisit ja sisällissodat yms. bee ässät.

Bart & Lisa? Hyihyi.

Kisoissa on jo ollut hurmiollisia hetkiä, kuten ylimielisten jenkkiuimarien kokemat nöyryytykset ranskalaisten käsissä ja suomalaisen purjehtijan ylivoimainen johto, joka päättyi veneen kaatamiseen ympäri. Niin suomalaista, niin suomalaista.

Paras viihde tulee kuitenkin lähes poikkeuksetta aasialaisilta.

Ensinnäkin on Japani, joka tunnetusti on outoilun ja äärimmäisyyksien maa. Harakireistä kamikazeihin, hikikomoreista lonkeropornoon... Tämä arvaamaton maine oli mitä ilmeisimmin hyödyksi judon karsinnassa, jossa Japanin Masashi Ebinuma meinasi hävitä vastustajalleen tuomaripäätöksellä. Tasatilanteessa tuomarit olivat äänestäneet vastustajan voittajaksi äänin 1-2. Valtavassa hallissa alkoi välittömästi all-out JAPANESE RAGE, joka ajoi kauhistuneen tuomariston kokoontumaan pikaisesti uudelleen ja äänestämään japanilaisen voittajaksi yksimielisesti 3-0. Parempi olla ottamatta riskejä.

 

Sitten on tietysti Pohjois-Korea. Painonnostaja Om Yun-Choi nosti viidentenä ihmisenä maailmassa kolme kertaa oman painonsa verran rautaa suorille käsille ja voitti kultaa kirkkaasti. Miehen tunnelmat kisan jälkeen: "Olen todella iloinen ja kiitän Suurta johtajaa, joka antoi minulle voimaa nostaa nämä painot. Uskon, että Kim Jong-Il antoi minulle tämän ennätyksen ja kaikki muutkin urani saavutukset".

Taannoisesta uutisoinnista meinasi saada sellaisen kuvan, ettei keltään pohjois-korealaiselta jäisi huomaamatta suuren johtajan vaihtuminen, mutta ehkä Yun-Choilta livahti uutinen ohi siinä ahkeran doup..treenauksen lomassa.

Entäs sitten Kiina. Muutkin kuin kiinalaiset ovat pikkuhiljaa alkaneet epäillä maan olevan seuraava supervalta, ja siksi voimaa pitää osoittaa myös urheilukentillä. Ryssiminen olisi suuri häpeä koko  puolueelle  kansalle.

Pahat kielet ovat jo pitkään laulaneet hormonipiikeistä ja lasten pakkotreeneistä, mutta uimari Ye Shiven vei koko sirkuksen aivan uudelle tasolle: 16v teinitytön raivoisa loppukiri 400 metrin sekauinnissa pesi vastaavan matkan miesten kärkinimet. Viimeisellä altaanmitalla olisivat jääneet taakse niin Phelps, kuin Lochtekin.

Tai ehkei kyse ole dopingista. Ehkä aasialaiset vain yksinkertaisesti ovat parempia kaikessa, kuten nöyryytetty Suomi-neitokin on saanut karvaasti tuta: Samsung on kännyköiden ykkönen... Shanghai, Taiwan, Hong Kong, Singapore ja Etelä-Korea ovat kaikki pikkuhiljaa jättämässä Suomen taakseen pyhissä PISA-tutkimuksissa...

I shall rest my case with Im Dong-Hyun. Tämä etelä-korealainen jousiampuja kävi rikkomassa (itse tekemänsä) maailmanennätyksen jo kisojen avajaispäivän karsinnoissa. Luonnollisesti tyypin odotetaan dominoivan ammuntoja aina olympiakultaan asti. Miehen sokeutta ei Aasiassa varmaan pidetä erityisen merkittävänä hidasteena ammuntaharrastukselle, mutta tällaista yksinkertaista eurooppalaista vähän hämää kuinka Dong pystyy lataamaan kymppejä tauluun, jos näkee edessään pelkkää sekavaa värimassaa. Ding! said Dong.

Only in Asia.